Hirven taksonomiaa, morfologiaa ja fysiologiaa
Artikkelista Niedziałkowska, Neumann, Borowik, Kołodziej-Sobocińska, Malmsten, Arnemo & Ericsson (2022). Moose Alces alces.
TAKSONOMIAA JA SYSTEMATIIKKAA
Sukuun Alces kuuluu yksi laji. Morfologian ja maantieteellisen esiintymisalueen perusteella Alces jaetaan 6–9 alalajiin. Kaikki elävät Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Alces alces alces elää Euroopassa ja Aasiassa.
MtDNA:n perusteella hirvellä on kolme muotoa: aasialainen muoto Aasiassa, eurooppalainen muoto läntisessä Aasiassa ja Euroopassa sekä amerikkalainen muoto Pohjois-Amerikassa. Lisäksi hirvillä on tunnistettu kaksi kromosomimuotoa: Eurooppalaisella ja länsisiperialaisella hirvellä on 68 paria kromosomeja, Kaukoidässä, itäisessä Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa elävällä hirvellä 70 paria kromosomeja.
Eurooppalaiset hirvet jaetaan kahteen isoon geneettiseen populaatioon, joista toinen elää Skandinaviassa ja toinen muualla Manner-Euroopassa. Näitä populaatioita erottaa pääasiassa Itämeri sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen välinen maa-alue. Geneettisten analyysin perusteella populaatiot ovat eronneet 28 000-29 000 vuotta sitten, eli viimeisen jääkauden huipun alkaessa.
MORFOLOGIA
Suuri koko, paksu karvapeite, pitkät jalat ja pitkä kuono tekevät hirvestä hyvin sopeutuneen kylmiin olosuhteisiin. Lisäksi hirvi pärjää mainiosti märissä ympäristöissä: se on hyvä uimaan pitkiä matkoja, leviävät sorkat toimivat meloina vedessä ja estävät eläintä uppoamasta syvälle sen kulkiessa esimerkiksi suolla. Hirvi pystyy myös sulkemaan sieraimensa sukeltaessaan ravinnoksi vesikasveja.
Vasat syntyvät 13–15 kg painoisina. Kuten aikuiset, ne ovat painavampia pohjoisessa kuin etelässä. Aikuinen hirvi painaa 200–550 kg, mutta suurin paino saattaa olla 650 kg ja säkäkorkeus 2 metriä. Sonnit ovat keskimäärin 20 % naaraita suurempia (painavampia, korkeampia ja myös kaulaparta on suurempi). Naaraat ovat täysikasvuisia 3–4-vuotiaina, urokset voivat olla painavimmillaan 8-vuotiaina. Sukupuolidimorfismi on selvin alueilla, joilla on lyhyt kasvukausi. Populaation koolla ei ole yhteyttä sukupuolidiformismiin, mutta alueilla, joilla naaraiden osuus populaatiosta on suuri, urosten koko jää pienemmäksi.
Hirven morfologia vaihtelee elinalueen mukaan: kylmillä alueilla eläinten paino on suurempi ja korvat ovat pienemmät, runsaslumisilla alueilla sorkat ovat suuremmat ja jalat pidemmät. Genotyypin lisäksi ympäristöolot vaikuttavat hirven fenologiaan (ravinnon laatu, populaation tiheys, talven ankaruus).
KARVAPEITE
Vasalla on syntyessään punertava karvapeite, joka muuttuu aikuisen eläimen väriin asteittain syksyn alkaessa. Aikuisen hirven väri vaihtelee harmaan ja ruskean eri sävyissä. Joskus harvoin resessiivinen geeni voi aiheuttaa hirvessä valkean värin. Naaraan tunnistaa takajalkojen välissä olevasta vaaleasta (vulval patch) laikusta ympäri vuoden.
Hirvi vaihtaa karvan kerran vuodessa keväällä/kesän alussa. Kesän kuluessa karva kasvaa paksuksi talvikarvaksi. Karvapeitteessä on kaksi kerrosta. Peitinkarvat ovat pitkiä, onttoja ja ilmaa eristäviä. Aluskarva on villainen ja pehmeä.
KALLO, HAMPAAT JA SARVET
Hirven kallo pitenee eläimen iän myötä ja nuorilla eläimillä se on lyhyempi. Naarailla kallon pituus on tyypillisen muotoinen 3–5-vuotiaalla eläimellä, mutta sen pituus kasvaa edelleen eläimen vanhetessa. Kallot ovat leveämpiä pohjoisessa.
Vasalla on syntyessään maitohampaat (0.1.3.0/3.1.3.0)
Kesän kuluessa vasalle kasvavat lisäksi ensimmäiset 1+1 poskihammasta. Seuraavana kesänä vuotiaalle hirvelle kasvavat loput pysyvät poskihampaat ja toisena syksynään (puolitoistavuotias hirvi) sille ovat vaihtuneet kaikki pysyvät hampaat (0.0.3.3/3.1.3.3).
(hammaskaavan selitys: yläleuan etu-, kulma-, väli- ja poskihampaat / alaleuan etu-, kulma-, väli- ja poskihampaat)
Hampaiden kuluminen on voimakkaampaa uroksilla ja eläimillä, joiden ravinnossa ja elinympäristössä on paljon silikaatteja (esim. hiekkainen maaperä, maahan tehty riistanruokinta).
Hirven ikä voidaan määrittää sen hampaista. Ikää voidaan arvioida maastossa hampaiden kulumisen perusteella mutta tarkin tapa on poistaa etuhammas ja laskea siitä hammassementin muodostamat vuosirenkaat laboratoriossa.
Hirvillä sarvet kasvavat vain uroksille. Ne muodostuvat samasta kudoksesta kuin luut. Kasvuun vaikuttavat päivän pituus, hormonit ja ravinto. Kasvuhormoni vaikuttaa sarvien kasvuun huhtikuusta syyskuuhun ja testosteroni estää sarvien kasvua kiima-aikana ja aiheuttaa niiden kalkkiutumista. Ennen kiima-ajan alkua uros poistaa sarven päällä olevan samettisen ihon. Kiima-ajan loputtua testosteronin vaikutus vähenee, kasvuhormoni alkaa jälleen vaikuttaa sarviin ja ne löystyvät. Sarvet tippuvat suunnilleen joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana, vanhoilla uroksilla yleensä ensimmäisenä. Sarvien kasvatus vaatii vähemmän energiaa kuin vasan kanto ja imetys naarailla. Sitä rajoittavat kuitenkin eniten ravinnon ja sen ohella fosforin saanti.
Eurooppalaisilla hirviuroksilla on erotettu kolme erilaista sarvien fenotyyppiä. Sarven tyypillä on yhteys hirven ikään, sarvien kokoon, ruumiinkokoon ja leveysasteeseen. Nuorilla ja vanhimmilla uroksilla havaitaan eniten hankasarvia. Parhaassa iässä (6.5–10.5 vuotiailla) nähdään eniten välimuotoisia ja lapiosarvia. Painavimmilla ja yli 6.5-vuotiailla uroksilla on keskimäärin leveimmät sarvet.
Sarvien koko on herkkä valikoivalle metsästykselle. Sarvet ovat siis pienempiä populaatioissa, joissa metsästetään paljon ja metsästys kohdistuu isosarvisiin uroksiin.
FYSIOLOGIAA
Hirvet ovat märehtijöitä, eli ne ovat riippuvaisia pötsin mikrobistosta ravinnon muuttamisessa energiaksi. Hirvet ovat tehokkaita hyödyntämään ravinnon hiilihydraatteja, etenkin selluloosaa. Kasvukaudella hirvien on saatava riittävästi proteiinipitoista ravintoa, jotta ne olisivat hyvässä kunnossa talvea varten. Kasvukauden ulkopuolella hirven ravinto on hyvin kuitupitoista, jolloin ne menettävät painoaan lihaksista ja rasvasta. Hirven ruumiinlämpö on n. 38.5 oC ja sydämen syke talvella n. 40 kertaa minuutissa ja kesällä 70 kertaa minuutissa. Ruumiinlämpö ja sydämen syke ovat matalampia talvisin, joka viittaa energiaa säästävään strategiaan.
Comentarios
Agregar un comentario